Post by Tiikerililja on Jan 24, 2014 23:32:24 GMT 2
Sain tuossa työmatkallani aiemmin tänään päähäni udella teiltä hiukan yhteisestä harrastuksestamme, ihan vain noin yleisestä mielenkiinnosta. Eli...
Ja voin itse vastata tässä heti omiin kysymyksiini ihan vain lörpöttelyn vuoksi. Aloitin roolipelaamisen joskus kuuden ja seitsemännen luokan välisenä kesänä, ellen muista aivan väärin. Pelasin tuolloin kaverini kanssa mesessä, hahmoni oli joku vampyyrimies. En muista sen tarkemmin. Hieman myöhemmin, samana syksynä 2004 törmäsin demi.fi:n runot ja kirjat -osiossa ketjuun, jossa haikailtiin uutta peliä runoissa ja kirjoissa jo pyörineen Tylypahka-pelin rinnalle. Olin ensimmäinen ilmoittautuja ja tuosta ketjusta kasvoikin Newark-roolipeli (jota on tähän päivään mennessä kirjoitettu demiin jo 1500 ketjua, hui
). Viihdyin Newarkissa ja se onkin myös peli, jonka nostan ylitse muiden. En siksi, että se olisi ollut juoneltaan (high school -teinejä) mitenkään erityisen sykähdyttävä, vaan puhtaasti siksi, että Newarkista sain elämääni ihmisiä, jotka ovat pysyneet siinä vielä tähänkin päivään, vaikka peli itse onkin jo käytännössä kuollut.
Unelmien roolipelini juonella tai alkuasetelmalla ei ole väliä. Unelmapelini on suuri, yhteisöllinen ja sellainen, jossa tunnen olevani kotona.
- Koska aloitit roolipelaamisen? Millainen ensimmäinen peli oli? Entä hahmo?
- Onko mieleen jäänyt yhtään peliä ylitse muiden?
- Millainen olisi unelmien roolipeli?
Ja voin itse vastata tässä heti omiin kysymyksiini ihan vain lörpöttelyn vuoksi. Aloitin roolipelaamisen joskus kuuden ja seitsemännen luokan välisenä kesänä, ellen muista aivan väärin. Pelasin tuolloin kaverini kanssa mesessä, hahmoni oli joku vampyyrimies. En muista sen tarkemmin. Hieman myöhemmin, samana syksynä 2004 törmäsin demi.fi:n runot ja kirjat -osiossa ketjuun, jossa haikailtiin uutta peliä runoissa ja kirjoissa jo pyörineen Tylypahka-pelin rinnalle. Olin ensimmäinen ilmoittautuja ja tuosta ketjusta kasvoikin Newark-roolipeli (jota on tähän päivään mennessä kirjoitettu demiin jo 1500 ketjua, hui
). Viihdyin Newarkissa ja se onkin myös peli, jonka nostan ylitse muiden. En siksi, että se olisi ollut juoneltaan (high school -teinejä) mitenkään erityisen sykähdyttävä, vaan puhtaasti siksi, että Newarkista sain elämääni ihmisiä, jotka ovat pysyneet siinä vielä tähänkin päivään, vaikka peli itse onkin jo käytännössä kuollut.Unelmien roolipelini juonella tai alkuasetelmalla ei ole väliä. Unelmapelini on suuri, yhteisöllinen ja sellainen, jossa tunnen olevani kotona.
Kaikki on vaan kadonnu